Veitsiluodon toimet tehosivat, mutta matka jatkuu

Uutiset 03.03.2025

Ylijäämää vedetään pulpperoitavaksi vuonna 2012. Stora Enso sulki Veitsiluodon paperi- ja sellutehtaat vuonna 2021. Kuva: Jaakko Heikkilä

Stora Enson Veitsiluodon tehtaalta irtisanottujen työllistyminen on sujunut paremmin kuin Kemissä alun perin odotettiin.

Tämän vuoden helmikuun 12. päivänä työttömänä työnhakijana oli 65 entistä veitsiluotolaista. Heistä suurin osa on yli 60-vuotiaita.

Kemin kaupungin työllisyysjohtaja Riitta Hakala pitää tilannetta erittäin hyvänä. Stora Enso sulki Veitsiluodon paperi- ja sellutehtaat vuonna 2021 ja irtisanoi sieltä 550 henkilöä. Kun otetaan huomioon myös alihankintaverkosto, menetettiin yhteensä arviolta 1500 työpaikkaa.  Lähtötilanne oli työllistymisen kannalta sikäli hankala, että Veitsiluodosta irtisanotuista lähes puolet oli yli 50-vuotiaita. Oli myös korona-aika, jolloin esimerkiksi matkailu oli pysähdyksissä ja palveluyritykset vaikeuksissa.

– Ollaan tehty hulluna töitä akuutin irtisanomistilanteen hoitamiseksi ja siinä tulokset ovat hyvät, mutta uuden teollisen toiminnan saamiseksi Veitsiluotoon ollaan vielä alkumatkalla, sanoo kaupungin elinvoimajohtaja Kimmo Heikka.

Kemin kaupungilla ei ole tarkkaa tietoa siitä, minne irtisanotut ovat menneet. Metsä Groupin biotuotetehtaan rakentaminen alkoi Kemissä helmikuussa 2021, ja sen rakentaminen kesti noin kaksi ja puoli vuotta. Se työllisti valtavasti ihmisiä, ja varmasti myös veitsiluotolaisia. Heitä on päässyt myös tehtaaseen oman alan töihin.

Heikka toteaa, että aktiivinen rekrytointi mm. Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun teollisuuskohteisiin on ollut merkittävä ilmiö. Teollisuusosaajille oli ja on kysyntää. Monet ovat päässeet töihin esimerkiksi Outokummun terästehtaille Tornioon. Väkeä on lähtenyt myös Stora Enson yksiköihin muualle Suomeen. Esimerkiksi Oulun tehtaalla aloitti syksyllä 2023 yhdenaikaisesti kolmekymmentä uutta työntekijää, joista parikymmentä oli entisiä veitsiluotolaisia.

Osa irtisanotuista on löytänyt työpaikan toiselta alalta, opiskellut tai jäänyt eläkeputkeen tai eläkkeelle.

 

Irtisanomisissa apu on käynnistettävä heti

Lapin yliopiston toimintatutkimuksessa on kartoitettu Veitsiluodon tehtaalta irtisanotuille kohdennettua tukea. Tarkoitus on, että tuloksia voi hyödyntää vastaavissa joukkoirtisanomisissa myöhemmin.

Tutkimusjulkaisun kirjoittajien mukaan irtisanotuille on tärkeintä, että tukitoimet aloitetaan välittömästi. Samalla on ymmärrettävä, että yksittäiset ihmiset voivat tarvita tukea pitkään.

Kimmo Heikka kertoo, että laaja äkillisen rakennemuutoksen (ÄRM) työryhmä kokoontui ensimmäisen kerran Teamsissa 6 tuntia sen jälkeen, kun Stora Enson ilmoitus yt-neuvottelujen käynnistymisestä tuli. Läsnä olivat mm. Kemin kaupungin johto, Ely, Lapin liitto sekä Työ- ja elinkeinoministeriö. Myöhemmin valmisteluryhmiin osallistui yli 80 henkilöä ja lähemmäs kaksikymmentä organisaatiota.

 ÄRM-työryhmässä pidettiin alusta lähtien selvänä, että tehdas tullaan sulkemaan. 

– Päätettiin ruveta heti valmistelemaan äkillisen rakennemuutoksen suunnitelmaa ja tähtäimeksi valtioneuvoston juhannuskokous. Stora Enso oli kovasti varovainen, koska yt-neuvottelut olivat alkamassa ja lopullisia päätöksiä ei ollut olemassa. Meitä julkisten organisaatioiden joukkoa tämä ei hidastanut, sanoo Heikka.

Lapin yliopiston tutkimusjulkaisussa todetaan, että myös Stora Ensolle tehtaan lakkauttaminen oli selviö jo yt-neuvottelujen aikaan. Sen sijaan suurelle osalle työntekijöistä, samoin kuin alueen asukkaille ja yhteisöille yhteistoimintaneuvottelut loivat epävarman tilanteen.

Kriisiapu aloitettiin nopeasti. Tehtaalla kiersi Kriisikeskus Turvapoijun, psykiatrian poliklinikan, Kemin kaupungin perheneuvolan ja Kemin seurakunnan työntekijöitä kolmen viikon ajan. He keskustelivat työntekijöiden kanssa ja tiedottivat palveluista.

Stora Enso lisäsi jo yt-neuvottelujen aikana työntekijöille mm. digitaitoihin ja turvallisuuteen liittyvää koulutusta, josta voisi olla apua myöhemmissä tehtävissä. Tehtaalle tuli Stora Enson hankkimana myös muutospalveluyrityksen tukipiste, jossa esimerkiksi annettiin uravalmennusta ja mietittiin tulevaisuuden vaihtoehtoja erityisesti Stora Enson palveluksessa.

Muutosturvapalveluyritys oli toiminut jo aiemmin Oulussa Stora Enson irtisanomisten yhteydessä, joten sillä oli hyvä käsitys tehtävästä.

Kun yt-neuvottelujen tulos oli julkaistu kesäkuussa, tehtaalla oleva infopiste keskittyi myös Stora Enson ulkopuolisten työpaikkojen etsintään. Heinäkuussa tehtaalle avattiin Te-palveluiden työnhakupiste.

 

Stora Enson muutosturva oli pettymys työntekijöille

Tehtaan luottamushenkilöt olivat tehneet yt-neuvotteluissa kaikkensa, mutta sillä ei ollut vaikutusta Stora Enson suunnitelmiin. Myös muutosturva oli pettymys. Yhtiö ei käytännössä tarjonnut yhtään enempää kuin sen oli pakko.

– Yhteiskunnalle jää ihan liikaa ”siivottavaa”, joka kuuluisi yhtiölle. Yhtiö hoitaa aina minimin. Sama tapahtuu nyt myös Tampereen Takolla, sanoo Paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhala.

Työnantajan on lakien mukaan irtisanomisissa laadittava henkilöstön kanssa työllistymistä edistävä toimintasuunnitelma. Lisäksi muutosturvaan kuuluu koulutusten järjestäminen tai muiden tahojen järjestämien opintojen kustannuksiin osallistuminen. Yli 30 henkilöä työllistäneen yrityksen, kuten Stora Enson, on tarjottava ja kustannettava työntekijöille mahdollisuus osallistua työllistymistä edistävään valmennukseen tai koulutukseen joko irtisanomisaikana tai työttömyyden jälkeen. Työnantaja voi halutessaan myös maksaa työntekijän itse hankkiman koulutuksen tai valmennuksen.

Nopeasti kasatun alueellisen ÄRM-työryhmän työ tuotti tulosta, ja kesäkuun loppuun mennessä työ- ja elinkeinoministeriö oli myöntänyt maakunnan alueelle erilaisia rahoituksia noin 12,5 miljoonan euron edestä.

– Kaupunkihan ei saanut suoraan rahoitusta palveluihin, kuten TE-toimisto tai ELY ja oppilaitokset, mutta meidän roolimme oli hyvinkin laaja-alainen, keskeinen ja koordinoiva. Sosiaalinen kestävyys ja sen vahvistaminen oli kärkiteemamme, toteaa Riitta Hakala.

Hän korostaa, että mukana oli hyvin laaja toimijaverkosto. Kaupungin työllisyyspalvelut koordinoi toimintaa ja hyödynsi mm. kahta Euroopan sosiaalirahaston hanketta. Kaupungin Yhteispalvelupiste Pointista tuli keskeinen palvelupaikka myös irtisanotuille, ja he asioivat edelleen siellä.

– Työkykyselvityksissä ja eläkehakemuksissa auttoi meidän Irtisanomisesta selviytymiseen-hankkeemme, joka tarjosi myös monenlaisia yhteisöllisiä tapahtumia. Ilman kaupungin panostusta palvelut olisivat jääneet pelkästään TE-toimiston palveluiksi. Nyt tavoitimme kaikki, ja irtisanotut saivat myös henkistä tukea. Monellehan oli ensimmäinen kerta elämässään olla työttömänä ja hakea uutta työtä tai kouluttautua, sanoo Hakala. 

Teksti: Reima Kangas

Aikajana huhtikuu 2021 - helmikuu 2025

Huomioita Veitsiluodon tehtaan lopettamisesta
  • Muutosturvalla on eniten merkitystä parhaassa työiässä oleville irtisanotuille, jotka voivat vaihtaa työtehtäviä tai paikkakuntaa suhteellisen helposti. Muiden avuksi muutosturva ei taivu yhtä hyvin.
  • Tehtaassa oli ollut työntekijöitä pitkäänkin toistuvin määräaikaisin sopimuksin. Heitä muutosturva ei ota huomioon.
  • Mitä aiemmin ja aktiivisemmin irtisanottu on lähtenyt etsimään uusia vaihtoehtoja, sitä  nopeammin hän on onnistunut.
  • Joskus olisi kannattanut harkita pidempään. Uusi työ ei aina vastannut odotuksia tai se ei joustanut työkyvyn mukaan. Jos sieltä joutui irtisanoutumaan, oli menettänyt monia mahdollisuuksia tukeen. Myös nopeasti valittua uutta koulutusalaa on saatettu myöhemmin katua ja koulutus on keskeytynyt.
  • Monet iäkkäämmät irtisanotut luulivat pääsevänsä eläkeputkeen eivätkä huomanneet hakeutua tukitoimien piiriin. Työttömyyspäivärahan lisäpäiviin oikeutetut eivät kuitenkaan tienneet, että käytäntö oli muuttunut, ja heitä koski sama työnhakuvelvoite kuin muitakin työttömiä työnhakijoita. Tähän irtisanottujen kanssa työskentelevät Te-asiantuntijat törmäsivät lähes päivittäin. Samaa virheellistä tietoa oli aluksi myös palvelujärjestelmässä. Asia oli ilmeisesti uusi myös työnantajalle.
  • Osa irtisanotuista hakeutui tukitoimien piiriin niin myöhään, että niitä ei ollut enää saatavana tai niitä oli enää vain vähän aikaa.
  • Pitkään töissä olleet eivät tienneet juuri mitään työnhakupalveluista. Palvelujärjestelmissä se oli osin yllätys.
  • Joukko työntekijöitä jatkoi työn tekemistä esimerkiksi tehdasalueen voimalaitoksella ja vartioinnissa sen jälkeen, kun muiden työvelvoite päättyi. Kun pitempään jatkaneiden työ loppui, muutosturva oli jo lopussa.
  • Työvoimapalveluissa nähdään osittain kapeasti se osaaminen, joka pitkään tehtaassa työskennelleillä ihmisillä on. Vaikka työ on erikoistunutta, sen kautta on saatu paljon ominaisuuksia, joista on hyötyä monessa muussakin tehtävässä.
  • Juuri kukaan irtisanotuista ei hakenut apua sosiaalipalveluista.

Lisää tiedotteita:

Takaisin Tiedotteet-sivulle