Helmikuussa 2018 Suomen eläkevalikoimassa on uusi osa: työuraeläke. Se tuo vuosikymmenet raskasta työtä tehneelle työntekijälle periaatteessa reitin eläkkeelle vähän ennen vanhuuseläkeikää. Mutta siinä matkassa on monta mutkaa, ja monesta mutkasta voi ajaa ulos.
Työuraeläkkeestä puhuttiin työn sankarien eläkkeenä, kun sitä eläkeuudistuksen yhteydessä muutamia vuosia sitten sorvattiin. Ylilääkäri Jukka Kivekäs työeläkeyhtiö Varmasta huokaa.
”Minusta sitä nimitystä ei pitäisi käyttää työuraeläkkeestä. Työn sankareita on Suomessa paljon, mutta vain harvat heistä tulevat saamaan työuraeläkettä. Lakiin kirjoitetut eläkkeen kriteerit ovat nimittäin hyvin tiukat.”
Ja sitä ne ovat.

Tiukka raja: 38 vuotta raskasta työtä
Työuraeläkettä hakevalla on oltava takanaan vähintään 38 vuotta raskaassa työssä. Käytännössä siis koko työura raskaassa työssä: päätoimisesti, ympäri vuoden, ilman pitkiä katkoja. Tilapäinen työttömyys ja korkeintaan kolme vuotta perhevapailla sallitaan.
Hakijan pitää olla ensi alkuun vähintään 63-vuotias. Hänellä pitää olla voimassa oleva työsuhde tai sen päättymisestä saa olla korkeintaan vuosi. Lisäksi hänellä pitää olla lääkärin toteama sairaus, joka alentaa hänen työkykyään pysyvästi. Sairauspäivärahan maksimiajan, 300 päivää, täyttymistä ei kuitenkaan edellytetä.

Koko työura puntarissa
Työuraeläkepäätöstä tehtäessä arvioidaan siis ihmisen koko työuraa, ja nimenomaan hänen työtehtäviensä sisältöä. Tämä on olennainen ero työkyvyttömyyseläkkeeseen verrattuna. Työuraeläkkeen myöntämistä pohdittaessa ei nimittäin saa arvioida sitä, kuinka paljon juuri tämä eläkettä hakeva Matti tai Raili on vuosikymmenien aikana työssään kuormittunut.
Sen sijaan eläkeratkaisijoiden on pohdittava sitä, miten kuormittavia Matin tai Railin tekemät työt ovat itsessään olleet – on niitä tehnyt kuka tahansa. Yksittäisen ihmisen ominaisuuksia, ikää, sukupuolta tai omaa kokemusta työn kuormittavuudesta ei saa päätöstä tehtäessä ottaa huomioon. Ainoastaan työn sisältö ratkaisee.

Mikä on raskasta työtä?
Mikä sitten on raskasta työtä? Sitä ei laissa suoraan sanota. Siinä ei luetella raskaita ammatteja, vaan raskaan työn piirteitä. Niitä kuvataan kuusi. Laki puhuu ”rasittuneisuutta ja kuluneisuutta aiheuttavasta työstä”, jonka pitää sisältää ”merkittävässä määrin” vähintään yhtä näistä piirteistä. Ne ovat
1. suurta lihasvoimaa edellyttävä tai lihaksia pitkäkestoisesti kuormittavia työliikkeitä,
2. hengitys- ja verenkiertoelinten erityisen voimakasta kuormittumista,
3. kuormittavia ja hankalia työasentoja,
4. voimaa tai suurta nopeutta vaativia, toistuvia työliikkeitä tai liikkeitä, jotka vaativat käsien puristusta, kiertoa ja voimaa,
5. erityisen vaativa ja poikkeuksellista henkistä kuormitusta aiheuttava vuorovaikutteinen työ,
6. jatkuvaa varuillaan oloa tai erityistä tarkkaavaisuutta edellyttävä tehtävä, jossa on korkea tapaturmariski tai väkivallan uhka.

Työtä arvioitaessa otetaan näiden huomioon myös lisätekijöitä. Niitä on viisi: poikkeukselliset fysikaaliset tekijät, kuormitusta lisäävien suojavarusteiden käyttö, toistuvaa yötyötä sisältävä tai muuten kuormittava vuorotyö, toistuvat pitkät työvuorot ja yrittäjillä ympärivuorokautinen sidonnaisuus tuotantoeläimiin.
”Kuormittavia piirteitä on mahdollisesti esimerkiksi rakennustyössä, pelastusalan ammateissa ja vaativissa sosiaali- ja terveysalan ammateissa”, Jukka Kivekäs puntaroi.
”Kannattaa lukea laissa määritellyt raskaan työn piirteet ja miettiä, miten paljon niitä on omissa työtehtävissä ollut”, Kivekäs vinkkaa työuraeläkettä havittelevalle.

Valmistaudu, jos haet työuraeläkettä
Työuraeläkettä voi hakea syksystä 2017 lähtien. Ensimmäiset työuraeläkkeet voivat alkaa 1.2.2018.
Jos haluat hakea työuraeläkettä, tee joitain etukäteisvalmisteluja. Tarkista ensinnäkin, että olisit siihen oikeutettu. Onhan takana vaadittavat 38 vuotta raskasta työtä? Eikä liikaa jaksoja, jolloin et ole ollut töissä – siis raskaassa työssä? Selvä. Sitten seuraavaan vaiheeseen.
Käy läpi kaikki työsuhteesi alusta saakka ja mieti, millaisia työtehtäviä olet kussakin tehnyt. Valmistaudu kuvaamaan työarkeasi vuosien ja vuosikymmenten varrelta. Mitä töitä teit 80-luvulla? Entä 90-luvulla? Kuuluiko työhösi esimerkiksi paljon nostamista? Miten usein? Miten painavia taakkoja? Hankalia työasentoja? Millaisia? Teitkö yötyötä? Miten usein?
Tarvitaan konkreettisia asioita. Kirjaa niitä ylös, että pystyt kertomaan niitä työterveyshuollon haastattelussa.

Varaa aika työterveyslääkärille
Varaa aika työterveyshuollosta. Ota mukaan työeläkeote: siitä työterveyshoitaja tai -lääkäri näkee työurasi raamit. Helpoimmin saat sen työeläke.fi-verkkopalvelusta.
Voi olla, että työterveyshuollossa ensimmäisen haastattelun tekee työterveyshoitaja. Hän käy kanssasi läpi työtehtäviä työnantajittain ja hahmottelee siten alustavasti työuraasi. Työterveyslääkäri tarkentaa sitten asioita omassa haastattelussaan.
Jos et enää ole työsuhteessa, tarvitset lääkärinlausunnon terveyskeskuksesta.

Hakemus on hyvin tärkeä
Sitten voit täyttää työuraeläkehakemuksen. Se käy verkossa tai postitettavalla lomakkeella. Valmistaudu kuvaamaan työurasi huolella, kirjallisesti. Työnkuvaus on tässä olennainen asia: oma kuvauksesi sekä työterveyslääkärin tekemä kuvaus. Hän tekee sen haastattelusi pohjalta. Työuraeläkeratkaisuja tehtäessä niille pannaan paljon painoa.
Työterveyslääkäri laatii lausunnon terveydentilastasi, työn sisällöstä sekä sen rasittavuudesta ja kuluttavuudesta. Se lähtee työnantajasi työeläkeyhtiöön. Sieltä pyydetään vielä viimeiseltä työnantajaltasi kuvaus työstäsi.
Sitten tarvitaan kärsivällisyyttä – päätös tulee aikanaan. Koska kyse on uudesta eläkelajista, käsittelyyn ei ole vielä muodostunut käytäntöjä. Ensimmäiset päätökset ottavat siis tavallista enemmän aikaa. Vuonna 2016 eläkepäätösten keskimääräinen käsittelyaika työeläkeyhtiöissä oli 53 päivää.

Teksti: Riitta Gullman
Lisätietoja:
www.työeläke.fi -> erilaisia eläkkeitä -> työuraeläke


Työuraeläke tiiviisti

• työuraa oltava vähintään 38 vuotta päätoimisesti raskaassa työssä, ilman pitkiä taukoja
• työkyvyn oltava alentunut
• hakuhetkellä on oltava voimassa oleva työsuhde tai korkeintaan vuosi viimeisen työsuhteen päättymisestä
• työuraeläke on hieman pienempi kuin työkyvyttömyyseläke
• työuraeläkkeen rinnalla voi tehdä työtä. Ansaita saa n. 740 € kuukaudessa.
• alkaa syksyllä 2017, ensimmäiset eläkkeet alkavat 1.2.2018
• määräaikainen eläke, joka päättyy vanhuuseläkkeeseen
• ensimmäiset hakijat (1955 syntyneet) ehtivät olla työuraeläkkeellä korkeintaan 3 kk ennen siirtymistään vanhuuseläkkeelle
• kun siirtymäkausi on ohi 2025, työuraeläkettä voi saada korkeintaan 2 vuotta

Työuraeläke mielessä? Pohdi ensin näitä
• käy läpi koko työhistoriasi: oletko tehnyt raskasta työtä vähintään 38 vuotta?
• täyttääkö koko työurasi lainsäädäntöön kirjoitetun raskaan työn kriteerit?
• eihän työurassasi ole yhteensä yli 3 vuoden katkoja? Esim. useita työttömyys- tai sairauslomajaksoja? Perhevapaista sallitaan yhteensä 3 vuoden jakso.
• mieti koko työuraasi: millaisia työtehtäviä sinulla on ollut? Mikä on tehnyt kustakin työtehtävästä raskasta? Valmistaudu kuvaamaan, millainen tyypillinen työviikko kussakin tehtävässä on ollut.

Mikä eläkkeissä muuttuu 2017 jälkeen?
Eläkeuudistus tuli voimaan vuoden 2017 alusta. Mitkä asiat ovat nyt toisin kuin ennen?
• vanhuuseläkkeen alaikäraja nousee asteittain 65 vuoteen
• jokaiselle ikäluokalle määritellään alin vanhuuseläkkeen ikä ja tavoite-eläkeikä, joka on myöhempi
• jos työskentelee tavoite-eläkeikään saakka, eläkkeen saa täysimääräisenä, ilman elinaikakertoimen tekemää vähennystä
• eläkettä alkaa karttua kaikille 17-vuotiaasta alkaen (aiemmin 23-vuotiaasta)
• eläkettä karttuu kaikille 1,5 % vuodessa koko palkasta
• lykkäyskorotus (0,4 %/kk) palkitsee työssä jatkamisesta alimman vanhuuseläkeiän jälkeen. Vuoden lykkäys tuo karttuneeseen eläkkeeseen lisää 4,8 %. Samalla uudesta työstä karttuu 1,5 %
• eläkekertymä lasketaan koko palkasta (aiemmin palkansaajan työeläkemaksu on ensin vähennetty)
• osa-aikaeläke jäi pois, tilalla nyt osittainen varhennettu vanhuuseläke
• uusi eläkelaji, työuraeläke, voimaan
Tarkempia tietoja löytyy eläkeuudistus.fi-sivuilta.