Ruotsin suurimman työntekijöiden keskusjärjestö LO:n pääekonomisti Laura Hartman vieraili Suomessa SAK:n PainavaSyy-tilaisuudessa kertomassa, miten Ruotsin työmarkkinamalli on kehittynyt ja miten se toimii käytännössä. 

– Ruotsissa sopimista viedään paikalliselle tasolle ja siinä tunnustetaan molempien osapuolten roolit. Neuvottelemalla pystytään löytämään yhteisiä intressejä ja tekemään kompromisseja, kun koko neuvottelujärjestelmän ytimessä on keskinäinen luottamus, Laura Hartman kertoo.  

SAK:n työmarkkinapäällikkö Rami Lindström pitää huomionarvoisena, että Suomessa hallitus ei ole esittämässä merkittäviä keinoja ristiriitatilanteiden ehkäisyyn neuvottelukulttuuria parantamalla, vaan toimet ovat rankaisevia ja osuvat työntekijään.

– Ruotsissa ja Tanskassa työntekijöillä on hallintoedustus pienemmissäkin työpaikoissa, esimerkiksi Ruotsissa raja on 25 työntekijää. Ruotsissa työntekijöillä on myös tulkintaetuoikeus työehtosopimuksen tulkintaristiriidoissa, kun Suomessa se on työnantajalla, Lindström toteaa.

Sosiaaliturvan suhteen olemme myös siirtymässä pois Pohjoismaiden tasolta ja työttömyysturvan taso on Suomessa ollut jo ennestään alhaisempi kuin Ruotsissa ja Tanskassa. Suomessa työvoimapalveluihin käytetään vähemmän rahaa kuin Ruotsissa ja Tanskassa, vaikka vertailtavuus maiden välillä on vaikeaa. 

Lue aiheesta lisää: 

Liu’umme useissa työelämäkysymyksissä kauemmas Ruotsista 6.10.2023/SAK

Lue myös tutkija Heikki Palviaisen haastattelu Tanskan, Ruotsin ja Suomen sosiaali- ja työttömyysturvajärjestelmien eroista SAK:n nettisivuilta.