Vientiteollisuudella on suuri kansantaloudellinen merkitys hyvinvoinnin turvaajana. Merkittävä osa julkisen sektorin rahoituksesta syntyy teollisesta toiminnasta. Siksi on tärkeää, että teollisuuden kilpailukyvystä pidetään huolta. Se synnyttää investointeja, uutta liiketoimintaa ja työtä.

Kemianteollisuus, Metsäteollisuus ja Teknologiateollisuus sekä Ammattiliitto Pro, Metallityöväen Liitto, Paperiliitto, TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ja Ylemmät toimihenkilöt YTN odottavat tulevalta eduskunnalta ja hallitukselta Suomen kilpailukykyä parantavia päätöksiä.

Vientiteollisuudella on suuri kansantaloudellinen merkitys hyvinvoinnin turvaajana, kun merkittävä osa julkisen sektorin rahoituksesta syntyy teollisesta toiminnasta ja palveluista. Kokonaisuudessaan teollisuus työllistää suoraan ja välillisesti lähes miljoona suomalaista.

Tarvitaan vakaa ja ennustettava toimintaympäristö

Teollisuus tarvitsee vakaan ja ennustettavan toimintaympäristön. On tärkeää, ettei teollisuudelle aseteta uusia kustannusrasitteita ja että sääntelyä puretaan.

Rakenneuudistuksia tehdessään hallituksen on varmistettava, ettei kasvun, osaamisen ja uudistumisen edellytyksiä pilata. Niihin perustuu Suomen menestys.

Koulutuksen on vastattava entistä paremmin teollisuuden ja muun elinkeinoelämän tarpeita. Tämä tarkoittaa yritysten ja korkeakoulujen yhteistyön tiivistämistä sekä ammatillisen koulutuksen rahoituksen ja järjestäjäverkon uudistamista työelämän tarpeita vastaavaksi.

Tiukkoina aikoina on tärkeää, että myös koulutuksen resurssit hyödynnetään nykyistä tehokkaammin.

Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatioinvestoinnit sekä julkiset hankinnat synnyttävät uutta liiketoimintaa, lisäävät investointeja Suomeen ja parantavat tuottavuutta. Hallituksen tuleekin panostaa tki-toiminnan tukemiseen. Tekesin ja SHOKien rooli on tässä keskeinen.

Teollisuuden digitalisaatiota tulee edistää kaikin tavoin. Varsinkin pk-yrityksille on tärkeää, että myös kansainvälistymis- ja vienninedistämispalvelut toimivat.

Suomalainen työ on tärkeää

On tärkeää, että suomalaisten yritysten kannattaa työllistää myös Suomessa. Osaava henkilöstö, kuten muutkin kilpailukykytekijät varmistavat, ettei maantieteellinen takamatka estä menestymistä maailmalla.

Suomi on logistisesti etäällä, ja pitkät kuljetusetäisyydet ovat jo itsessään lisäkustannus. Tätä taakkaa ei pidä kasvattaa.
EU:n ei tule kiristää yksipuolisesti energia- ja ilmastopolitiikkaansa, vaan sen on panostettava maailmanlaajuisesti kattavan, oikeudellisesti sitovan ja yrityksille tasapuoliset kilpailuolosuhteet mahdollistavan ilmastosopimuksen luomiseen. Suomen on EU:ssa ajettava johdonmukaisesti tätä linjaa.

Päästökaupan aiheuttamat epäsuorat kustannukset on kompensoitava teollisuudelle, aivan kuten kilpailijamaissamme tehdään.
EU:n ympäristölainsäädäntöä toimeenpantaessa on pidättäydyttävä puhtaasti kansallisista lisävelvoitteista.

Lisätietoja:

Paperiliitto r.y., puheenjohtaja Petri Vanhala, puh. 0400 759 872
Kemianteollisuus ry, toimitusjohtaja Timo Leppä, puh. (09) 1728 4310 ja 050 301 6800
Metsäteollisuus ry, toimitusjohtaja Timo Jaatinen, puh. (09) 132 6600
Teknologiateollisuus ry, toimitusjohtaja Jorma Turunen, puh. (09) 192 3310 ja 0500 445 444
Ammattiliitto Pro ry, puheenjohtaja Jorma Malinen, puh. 050 576 0389
Metallityöväen Liitto ry, puheenjohtaja Riku Aalto, puh. 020 774 1000
TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry, puheenjohtaja Timo Vallittu, puh. (09) 7739 7321
Ylemmät toimihenkilöt YTN ry, puheenjohtaja Pertti Porokari, puh. 040 583 3476