Kesäkuussa suomalaiset pääsevät vaaliuurnille valitsemaan Suomen 15 europarlamentaarikkoa. SAK on laatinut eurovaaleja silmällä pitäen omat vaalitavoitteensa.

Ne lähtevät liikkeelle perusteista – ihmisoikeuksista, demokratiasta ja oikeusvaltiosta – arvoista, joille koko Euroopan unioni rakentuu.

– Valitettavasti nämä perusarvot eivät enää ole itsestäänselvyyksiä. Jotkut EU:n jäsenmaat ja eurooppalaiset poliittiset liikkeet kyseenalaistavat demokratian täysin avoimesti. Juuri nyt on tärkeämpi kuin pitkään aikaan puolustaa näitä perusteita näkyvästi, SAK:n kansainvälisten asioiden päällikkö Pekka Ristelä perustelee.

Perusarvoja uhmaavat etenkin Unkari ja maan pääministeri Viktor Orbán. Euroopan unionin parlamentti on suoraan todennut, ettei Unkaria voi pitää täytenä demokratiana.

Tekoälyn käytölle saatava rajat

Unioni on vuosien mittaan kohentanut monin tavoin työntekijöiden asemaa, mutta edelleen riittää tehtävää. Pekka Ristelä mainitsee esimerkkinä psykososiaaliset riskit, joiden torjuntaan SAK on vaatinut EU-tasolla jo pitkään nykyistä vahvempaa turvaa.

Toisaalta kehittyvä teknologia nakertaa aivan uudella tavalla palkansaajan oikeuksia. Tekoäly ja algoritmit ovat päässeet paikoin käyttämään työnjohtajan valtaa.

– Työnjohtovallan ja -vastuun pitää kuulua aina ihmiselle. Esimerkiksi alustataloudessa algoritmi tarjoaa työkeikkoja, arvioi työntekijöitä ja on pahimmassa tapauksessa jopa voinut irtisanoa työntekijän.

Ruokalähettifirmat ja taksipalvelu Uber ovat esimerkkejä alustataloudesta.

Parhaillaan Euroopan unioni käsittelee alustatalouden työntekijöiden asemaa koskevaa lainsäädäntöä. Ovatko he yrittäjiä vai työntekijöitä? Tekeillä olevan direktiivin tarkoituksena on turvata työntekijöiden oikeuksia ja taata työntekijöiden keskinäinen yhdenvertaisuus. Juuri nyt direktiivi on vastatuulessa, ja on epävarmaa, meneekö lakihanke läpi ennen kesäkuun vaaleja.

SAK kaipaa tekoälyn käytölle rajoja myös tilanteissa, joissa sen avulla valvotaan työntekijöitä niin, että heidän yksityisyytensä vaarantuu. Kamerat ja anturit voivat esimerkiksi tallentaa ja rekisteröidä jokaisen vessakäynnin.

Uudenlaista sääntelyä tarvittaisiin myös etätyöhön. Mitkä ovat etätyöläisen vähimmäisoikeudet? Tai millainen on työntekijän oikeus olla vapaa-ajallaan tavoittamattomissa? Suomessakin on kokemuksia siitä, miten esihenkilö odottaa, että työntekijä seuraisi työpaikan Whatsapp-ryhmän tai muun sovelluksen viestejä ja tiedotteita vapaallakin.

– Joissakin Euroopan maissa on jo sääntelyä oikeudesta olla tavoittamattomissa. Meiltä ja EU-tasolta se vielä puuttuu, Pekka Ristelä huomauttaa.

Liikkumavaraa taantuma-ajan talouspolitiikkaan

EU:n tiukkaan talouskuriin SAK kaipaisi hiukan höllempää otetta.

– On perusteltu lähtökohta, että jäsenmaat hoitavat vastuullisesti omaa talouttaan eivätkä velkaannu liikaa. Toisaalta laskusuhdanteissa EU:n talouspolitiikka on liian jäykkää. Se pakottaa leikkaamaan julkisia menoja taantumassa, mikä ei ole järkevää. Liian tiukka taloudenpito ei luo kasvua, Pekka Ristelä sanoo.

Parhaillaan myös Suomen hallitus tekee mittavia talouden sopeutuksia välttääkseen EU:n tarkkailuluokalle joutumisen.

EU:ssa ilmastopolitiikka kytkeytyy tiukasti talouteen. Yksi esimerkki tästä on talouden vihreä siirtymä eli siirtyminen hiilineutraaliin talouteen, mikä vaatii valtavia investointeja.

– SAK kannattaa sitä, että investointitukia katsottaisiin enemmän EU:n tasolla yksittäisten jäsenmaiden sijaan. EU:lla on suuremmat rahkeet kuin millään jäsenmaalla. EU-tason investoinnit vauhdittaisivat siirtymää ja vahvistaisivat Euroopan asemaa globaalissa kilpailussa.

Vihreä siirtymä tarkoittaa myös valtavaa koulutustarvetta. Työntekijät tarvitsevat uudenlaisessa tuotannossa uudenlaista osaamista. Esimerkiksi sähköauton valmistaminen eroaa perinteisen polttomoottoriauton valmistamisesta.

Yritysvastuun sääntely yhä tarpeen

Viimeisenä Pekka Ristelä nostaa esiin viime aikoina paljon puhuttaneen yritysvastuudirektiivin, jonka Suomi aikoi kaataa yhdessä muutaman muun jäsenmaan kanssa aivan kalkkiviivoilla. EU:n puheenjohtajamaa Belgia kuitenkin siirsi äänestystä tuonnemmaksi ja direktiivin kohtalo on yhä auki.

– Nykyistä sitovampi yritysvastuusääntely on tarpeen, koska on käynyt selväksi, että pelkkä julkisen keskustelun ja kuluttajien luoma paine ei riitä. Se ei saa kaikkia yrityksiä kunnioittamaan ihmisoikeuksia ja kantamaan vastuuta ympäristöstä, Ristelä sanoo.

Suomessa myös monet yritykset ovat asettuneet pitkään valmistellun direktiivin taakse. Sääntely loisi markkinoille yhteiset pelisäännöt, mikä vaikeuttaisi hintojen polkemista ihmisoikeuksien ja ympäristön kustannuksella.

Orpon hallitus on vastustanut direktiiviä, koska se soisi ammattiliitoille ja ympäristöjärjestöille ryhmäkanneoikeuden.

Vaikka direktiivi nyt kaatuisikin, ei tarve yhteiselle sääntelylle ole kadonnut.

Teksti: Anu Vallinkoski