SAK:n kehittämispäällikkö Juha Antilan kirjoitus Helsingin Sanomien Vieraskynä-palstalla (10.6.2015) perustelee, miksei työajan pidentäminen merkitse mekaanisesti parempaa tuottavuutta.

– Tilastoista selviää, että pisintä työaikaa Euroopassa tehdään niissä maissa, joissa arvonlisäys työtuntia kohti on pieni. Jos pitkät työajat toisivat automaattisesti vaurautta, voisimme ottaa mallia Turkin, Kreikan, Tšekin, Slovakian, Bulgarian, Romanian ja Puolan kaltaisista maista, kirjoittaa Antila.

Antilan mielestä on harha, että suomalaiset tekevät poikkeuksellisen vähän työtunteja työuransa aikana. Eurostatin ja OECD:n tilastojen mukaan suomalaisten työura kestää keskimäärin 37,2 vuotta: työntekijä tekee vuodessa töitä keskimäärin noin 1 666 tuntia, ja koko työuran aikana työtunteja kertyy 61 975.

Tilastojen mukaan Britanniassa ja Ruotsissa työntekijälle kertyy työuran aikana keskimäärin yli 2000 tuntia enemmän kuin Suomessa. Saksassa, Tanskassa, Hollannissa ja Norjassa tehdään toisaalta työuran aikana vähemmän työtunteja kuin Suomessa. Jotta Suomi kuroisi eron umpeen Britanniaan ja Ruotsiin, suomalaisten työuran tulisi pidentyä keskimäärin puolitoista vuotta nykyisestä.

– Suomessa on juuri tehty eläkeuudistus, jossa keskeisenä tavoitteena on työurien pidentyminen. Eli tämä asia on jo hoidettu, Antila kuittaa.

Koko kirjoitus on luettavissa Juha Antilan blogissa ja HS.fi:ssä

Aiheesta uutisoi myös SAK