Taloustutkimus selvitti Paperiliiton toimeksiannosta, mitä UPM:n paperiliittolaiset työntekijät ajattelivat liitosta ja työnantajasta 112 päivää kestäneen lakon jälkeen.

Taloustutkimuksessa tutkimuksesta vastanneen tutkimusjohtaja Kari-Pekka Töyrylän huomio kiinnittyi siihen, mitä työntekijät vastasivat suhteestaan työnantajaan.

- Työntekijöiden fiilikset ovat vastausten perusteella melko huonot. Arpia on ilmeisesti jäänyt, koska ne näkyvät vastauksissa vielä marraskuussa, yli seitsemän kuukautta lakon päättymisen jälkeen, Töyrylä toteaa.

Kysely oli auki viikon ja vastauksia kertyi 871 kappaletta, mikä ylitti Taloustutkimuksen tilastollisen tavoitteen reilusti. Jäsenillä oli selkeä tarve purkaa tuntojaan: vastaushalua ilmeni vielä kyselyn sulkeutumisen jälkeenkin.

Tasa-arvoisuus ei toteudu

40 prosenttia UPM:llä työskentelevistä vastaajista sanoi olevansa tyytyväisiä työpaikkaansa. Taloustutkimuksen tietopankin mukaan suomalaisista noin kaksi kolmesta kertoo olevansa melko tai erittäin tyytyväisiä työpaikkaansa.

Tyytymättömyys näkyy suhtautumisessa työpaikkaan lakon jälkeen. Useampi kuin kaksi kolmesta vastaajasta arvioi UPM:n muuttuneen aiempaa huonommaksi työpaikaksi verrattuna aikaan ennen työtaistelua. 48 prosenttia on täysin eri mieltä väitteestä, että työntekijöitä kohdellaan oikeudenmukaisesti. 24 prosenttia kokee päinvastoin eli on jokseenkin tai täysin samaa mieltä siitä, että työntekijöitä kohdellaan oikeudenmukaisesti. Taloustutkimuksen tietopankin mukaan suomalaisista teollisuuden työntekijöistä 51 prosenttia ja kaikista työntekijöistä 53 prosenttia kokee kohtelunsa olevan oikeudenmukaista.

24 prosenttia upm:läisistä vastasi, että yrityksen johto on sitoutunut tasa-arvon ja tasavertaisuuden toteutumiseen.

- Ero on iso, jos lukua vertaa teollisuustyöhön yleisemmin: 60 prosenttia on jokseenkin samaa, samaa tai täysin samaa mieltä yrityksen johdon sitoutuneisuudesta tasa-arvon toteutumiseen, Kari-Pekka Töyrylä vertaa.

Noin joka viides vastaaja valitsisi UPM:n edelleen työpaikakseen, jos pitäisi valita nyt. 77 prosentille vastaajista yhtiö ei anna aihetta olla ylpeä työpaikastaan tai asia on vastaajalle jokseenkin samantekevä.

Täysin eri mieltä väittämästä ”olen ylpeä siitä, että olen UPM:n palveluksessa” on 34 prosenttia vastaajista. Ero on iso, jos osuutta vertaa siihen, miten ylpeitä suomalaiset yleisesti ottaen ovat työnantajastaan: 61 prosenttia kaikista ja 56 prosenttia työntekijätehtävissä toimivista on väitteen kanssa samaa mieltä.

- Tästä voisi vetää johtopäätöksen, että harmistus on UPM:ssä suurta ja että jotain on jäänyt hampaankoloon, Töyrylä toteaa.

Iso ponnistus kaikille

Paperiliiton jäsenistä 92 prosenttia katsoi, että työtaistelussa oli UPM:n puolelta kyse ideologisesta taistelusta palkansaajarintamaa vastaan. Erityisen vahvasti tätä mieltä olivat varttuneimmat miehet.

78 prosenttia koki liiton onnistuneen hyvin työtaisteluun menemisessä ja valmisteluissa. Parhaiten Paperiliiton katsottiin onnistuneen siinä, ettei työnantaja saanut läpi vaatimuksiaan työajan pidentämisestä ilman korvausta. 84 prosenttia katsoi, että tämä oli Paperiliitolta vähintäänkin jonkinlainen onnistuminen.
Puolet vastaajista näki silti, että UPM voitti työtaistelussa jossain määrin. 32 prosentin mielestä kumpikaan osapuoli ei voittanut tai hävinnyt: sovittelussa luotu työehtosopimus ei ole neuvottelun tulos vaan osapuolille tarjottu kompromissi.

Vaikka etukäteen oli tiedossa, että yrityskohtainen sopiminen olisi vaikeinta UPM:ssä, lakkoon ryhtyneiden jäsenten sitkeys yllätti. Työntekijöillä oli täysi syy ja oikeus puolustaa työehtojaan lakolla, muistuttaa Paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhala.

- UPM:n työntekijät osoittivat jotain sellaista, mitä Suomessa ei ole koskaan tehty: olivat pitkässä lakossa omien työehtojensa ja samalla koko ay-liikkeen sopimusoikeuden puolesta. Jäsenet ovat hyvin sitoutuneita ammattiinsa ja tekevät työssään parhaansa. On tärkeää, että yhä useampi työntekijä voisi olla tyytyväinen, ylpeä työstään ja työpaikastaan. Siihen työnantajan pitää nähdä paljon vaivaa, painottaa Vanhala ja lisää, että liitolla on asiassa vastuunsa työntekijöiden edustajana ja työehtojen sopijaosapuolena.

Paperiliiton onnistumista lakon aikana piti erittäin tai melko onnistuneena 75 prosenttia vastaajista, mutta lakon jälkeen osuus putosi 53 prosenttiin. Liiton onnistumista piti melko tai erittäin huonona 20 prosenttia vastaajista. Liiton toimistossa on tiedostettu isoin syy, mistä tämä voi johtua.

- Luottamusmiehiä olisi pitänyt kouluttaa uusista, muuttuneista työehdoista heti sopimusten valmistuttua, toteaa Petri Vanhala.

Paperiliiton jäsenyydellä on vastaajille edelleen iso merkitys. Jäsenyyttä tärkeänä pitävien osuus on peräti 89 prosenttia, josta erittäin tärkeänä pitäviä on 60 prosenttia. Tässä UPM:n jäsenille suunnatussa jäsentutkimuksessa luku on alempi kuin vuonna 2021, jolloin 94 prosenttia koko jäsenistöstä piti jäsenyyttä vähintään melko tärkeänä.

Lakon vaikutuksia Paperiliitto tarkasteli ensimmäistä kertaa näin laajalla tutkimuksella.

– Tutkimuksen tulokset ovat arvokasta palautetta liiton toiminnasta yhden yhtiön työehtosopimusneuvotteluissa. Liitto voi hyödyntää tuloksia kokonaisvaltaisesti tulevaisuuden edunvalvonnan ja yrityskohtaisten sopimuskäytäntöjen kehittämisessä, sanoo Paperiliiton liittosihteeri Juhani Siira.

Teksti Eeva Eloranta-Jokela
Grafiikka Reima Kangas