Korkein oikeus antoi joulukuun lopulla 2023 ennakkopäätöksen mahdollisuudesta rajoittaa ammattiliiton ilmoittamaa lakkoa ns. turvaamistoimella. Ratkaisun perustelut tulee huomioida laajemminkin arvioitaessa lakko-oikeutta osana ammatillista yhdistymisvapautta.

Tapauksessa oli kysymys Paperiliitto ry:n UPM:n tehtaisiin alkuvuodesta 2022 kohdistamasta lakosta, joka kesti lopulta 112 vuorokautta. Korkeimmassa oikeudessa oli arvioitavana Helsingin käräjäoikeuden myöntämä turvaamistoimi, jolla Paperiliiton ilmoittaman lakon ulkopuolelle rajattiin 2000000 euron uhkasakolla kaukolämmön tuottaminen ja jakelu sekä jäteveden käsittely lakon piirissä olleilla tehdaspaikkakunnilla. Perusteena turvaamistoimen myöntämiselle oli se, että lakon jatkuminen edellä mainittujen toimintojen osalta olisi käräjäoikeuden mukaan aiheuttanut vaaraa hengelle, terveydelle ja ympäristön tilalle, kuten UPM oli hakemuksessaan väittänyt.

Oikeudenkäymiskaaren 7 luvussa säädellyn turvaamistoimen käytöstä työtaistelutilanteissa on aiempaa kotimaista oikeuskäytäntöä, mutta ratkaisuissa on ollut kysymys lähinnä elinkeinovapaudesta ja hakijan pyrkimyksestä rajoittaa työtaistelutoimenpiteistä aiheutuvia taloudellisia menetyksiä turvaamistoimen avulla. Sen sijaan vastaavaa oikeuskäytäntöä turvaamistoimen myöntämisen edellytyksistä hengen ja terveyden vaaran tai ympäristöriskien aiheuttamisen perusteella ei ennen korkeimman oikeuden nyt antamaa ennakkopäätöstä ole ollut.

Ratkaisunsa perusteluissa korkein oikeus viittaa aiempaan ratkaisukäytäntöönsä todeten työtaistelutoimien nauttivan perusoikeustasoista suojaa osana perustuslain 13 §:ssä tarkoitettua ammatillista yhdistymisvapautta. Korkein oikeus toteaa lisäksi perusteluissaan lakko-oikeuden olevan tunnustettu muun ohella Euroopan sosiaalisessa peruskirjassa sekä Euroopan ihmisoikeussopimuksessa, ja että Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännössä lakko-oikeutta on pidetty ”yhtenä valtion tärkeimmistä keinoista turvata ammattiyhdistyksen vapaus suojella jäsentensä ammatillisia etuja”.

Turvaamistoimi työtaistelutoimenpidettä vastaan voikin korkeimman oikeuden mukaan menestyä tilanteessa, jossa työtaistelutoimenpide toteuttamistapansa, päämääriensä tai seuraustensa johdosta voitaisiin katsoa oikeuden tai hyvän tavan vastaiseksi tai kohtuuttomaksi. Lähtökohtana kuitenkin on, että työtaistelutoimenpiteiden laajuus ja kohdentaminen kuuluvat kysymyksessä olevan ammattiliiton harkintavaltaan. Erityisesti ammattiliiton työehtoja koskevassa neuvottelutilanteessa järjestämän lakon kieltämiseen tai rajoittamiseen tulee korkeimman oikeuden mukaan suhtautua pidättyvästi. Riittävänä perusteena perusoikeuksien rajoittamiselle ei voida pitää osapuolille tai kolmansille tahoille aiheutuvia taloudellisia menetyksiä.

Korkeimman oikeuden mukaan lakkoa voidaankin pitää oikeudenvastaisena vain erityisen painavilla perusteilla, jotka voivat täyttyä vain poikkeuksellisessa tilanteessa, jossa lakko välittömästi, konkreettisesti ja vakavasti vaarantaa muiden perusoikeuksien, kuten hengen ja terveyden, toteutumisen. Korkeimman oikeuden omaksuma tulkinta on perusteltu myös Kansainvälisen työjärjestö ILO:n yhdistymisvapauskomitean valvontakäytännön valossa.

Korkeimman oikeuden ennakkopäätös perusteluineen on ajankohtainen erityisesti Orpon hallituksen hallitusohjelman työtaisteluoikeuden rajoittamiseen tähtäävät muutokset huomioiden. Luonnos hallituksen esitykseksi työriitasääntelyn osalta perustuu keskeisesti taloudellisiin syihin eli yrityksille työtaisteluista aiheutuviin kustannuksiin ja (taloudelliseen) haittaan. ILO:n ja Korkeimman oikeuden uusimmankin päätöksen perusteella työtaisteluista aiheutuvat taloudelliset menetykset eivät kuitenkaan voi sellaisenaan olla peruste rajoittaa perusoikeuksia. Kun lakko-oikeuden käyttäminen korkeimman oikeuden mukaan kuuluu ”perusoikeussuojaa nauttivan ammatillisen yhdistymisvapauden ydinalueeseen”, voidaan ehdotettua työrauhasääntelyä perusoikeuksien rajoittamisedellytysten näkökulmasta pitää vähintäänkin arveluttavana. Vastaavalla tavalla työntekijöiden taloudellisten ja sosiaalisten etujen puolustamiseen liittyvän poliittisen työtaisteluoikeuden rajoittamisen ja myötätuntotaisteluoikeuden rajoittamisen välttämättömyys demokraattisessa yhteiskunnassa on esitetyin perustein altis kritiikille.      

Juha Koivisto
lakimies

Lue myös: UPM:llä ei ollut perusteita lakon rajoittamiseen 22.12.2023