Massa- ja paperiteollisuuden vaikutukset talouteen ja työllisyyteen ovat Suomessa merkittäviä. Lähes viidennes vientituloistamme tulee edelleen massa- ja paperiteollisuuden tuotteista. Liittokokouskauden aikana työntekijöiden määrä on vähentynyt yli 3000 työntekijällä ja palkkasumma pienentynyt 17 prosenttia. Näin saatuja kustannussäästöjä on käytetty enemmän osingonjakoon kuin investointeihin. Supistukset ovat johtaneet tuotannon äärimmäiseen tehostamiseen ja samalla myös työn tuottavuuden jatkuvasti keskimääräistä suurempaan kasvuun.
Metsäteollisuus työllistää maassamme välittömästi ja välillisesti eri arvioiden mukaan noin 150 000 työntekijää. Monista muista aloista poiketen suurin osa metsäteollisuuden panoksista eli raaka-aineet, koneet, välituotteet ja työvoima myös tulevat kotimaasta ja hyödyttävät näin täysimääräisesti kotimaan työllisyyttä ja taloutta.
Suomi on sitoutunut tuottamaan lähes 40 prosenttia tarvitsemastaan energiasta uusiutuvilla energianlähteillä vuoteen 2020 mennessä. Velvoitteiden täyttämiseen pyritään tällä hetkellä puun polttamisella. Tämän verovaroilla tuetun energiakäytön sijaan puuta pitäisi hyödyntää jatkojalostuksessa, joka tuottaisi energiakäyttöön verrattuna lähes 8 kertaa enemmän lisäarvoa ja loisi noin 10 kertaa enemmän työpaikkoja. Tehdasintegraatit tuottavat omissa prosesseissaan uusiutuvaa energiaa monin paikoin jo nyt yli oman tarpeen.
Suomessa selluteollisuuden sivutuotteista on mahdollista kehittää korkeatasoisia tuotteita. Sellutehtaiden lopettaminen on niin ympäristötavoitteiden kuin taloudenkin kannalta perusteetonta. Jo tällä hetkellä havusellusta on niukkuutta Euroopan pääosin keräyspaperiin perustuvilla markkinoilla. Tästä syystä metsäteollisuuden tulisi investoida myös uusiin sellutehtaisiin ja edistää näin kotimaisten metsien järkevää käyttöä.
Valtiovallan tulee huolehtia, että alan yritysten toimintaympäristö pysyy Suomessa suotuisana. Toimintaa ei saa valtion toimin hankaloittaa, eikä antaa alan tuotannon ohjautua ulkomaille. Nyt yhteiskunta tukee massa- ja paperiteollisuuden yrityksiä verovaroin paitsi osallistumalla infrastruktuurin kehittämiseen ja alan koulutuskustannuksiin, myös maksamalla merkittävän osan työntekijöiden lomautusjärjestelmän kustannuksista. Valtiolla on siksi täysi oikeus vaatia yhtiöiltä työntekijöille tehokasta muutosturvaa: ei saa olla halvempaa irtisanoa työntekijöitä sen sijaan, että tehdas pysyy käynnissä ja työpaikat säilyvät Suomessa. Toimintaympäristön ennakoitavuus, pieni maariski, kehittynyt infrastruktuuri ja teknologia sekä osaava työvoima luovat selkeää kilpailuetua Suomessa toimiville yrityksille.
Suomen teollisuuden ja koko talouden ennustettavuutta ja toimintaedellytyksiä parantaa myös pitkäjänteinen sopimuspolitiikka. Tämän hetken tilanteessa on työntekijöiden ostovoiman turvaamiseksi sekä talouden ennustettavuuden parantamiseksi perusteltua tutkia edellytyksiä tulopoliittisen kokonaisratkaisun solmimiseksi.