Uudistus tulee järjestöjen mukaan kirjata osaksi seuraavaa uutta hallitusohjelmaa ja siihen tulee varata riittävät resurssit.

Suomen nykyinen perhevapaamalli on Pohjoismaiden jäykin ja korvaustasoltaan alhaisin. Perhevapaa-uudistusta tarvitaan helpottamaan työn ja perheen yhdistämistä ja edistämään tasavertaista vanhemmuutta. Perheiden hyvinvointia, syntyvyyttä ja työllisyyttä tukeva perhevapaajärjestelmä on hyvä investointi, jonka tulee olla koko yhteiskunnan vastuulla.

Järjestöjen mielestä uudistuksen pitää lisätä joustavuutta perheen ja työn yhdistämisessä ja huomioida perheiden yhdenvertainen kohtelu sekä erilaiset perhemuodot ja elämäntilanteet. Samalla uudistuksessa on huolehdittava, että lapsi tai kumpikaan vanhemmista ei joudu heikompaan asemaan kuin nykyisin.

Nykyinen perhevapaajärjestelmä tukee erityisesti äitien pidempää poissaoloa työelämästä, koska esimerkiksi äitiys- ja vanhempainvapaa on sidottu pidettäväksi yhtenäisenä jaksona. Vanhemmilla tulee olla oikeus valita, missä järjestyksessä vanhempainvapaat pidetään.

Järjestöt painottavat, että vanhempainvapaissa pitää olla molemmille vanhemmille yhtä pitkä oma osuus ja riittävän pitkä yhteisesti jaettava kausi. Tavoitteena on pidentää ansiosidonnaista perhevapaata ensisijaisesti isän osuutta kasvattamalla.

Perheiden tarpeet lähtökohtana

Uuden perhevapaamallin tulee joustaa erilaisten perhetilanteiden mukaan riippumatta siitä, onko kyseessä esimerkiksi ydinperhe, yhden vanhemman perhe, monikko- tai sateenkaariperhe. Uudistuksessa tulee taata myös adoptiolapsille lapsen edun mukainen alku elämälle uudessa perheessään.

Äitiysvapaa tulee voida aloittaa nykyistä joustavammin ennen laskettua aikaa ottaen kuitenkin huomioon raskaussuojeludirektiivin määräykset. Tämä mahdollistaisi äitien työskentelyn niin pitkään kuin äiti tahtoo tai äidin ja vauvan terveys sallii. Erityisäitiysraha säilyisi ennallaan.

Järjestöt ehdottavat myös osittaisen vanhempainvapaan uudistamista niin, että se tuo kaivattua joustoa esimerkiksi työhön paluuseen tai mahdollistaa vanhemman opiskelun. Vapaaehtoisen osa-aikatyön kehittäminen helpottaisi myös merkittävästi työn ja perheen yhteensovittamista. Jos vanhempi työskentelee vapaan aikana, käyttämättä jääneet vapaat tulisi voida siirtää myöhemmäksi.

Muutos ei tapahdu itsestään

Perhemyönteinen työelämä ja isän roolin vahvistaminen hoivaavana vanhempana vaativat asenteiden muokkausta ja tavoitteellista vaikuttamistyötä. Työnantajat, esimiehet ja koko työyhteisö voivat tukea ja kannustaa perhevapaiden pitämiseen. Joustava perhevapaajärjestelmä ei ole vain työntekijän ja perheiden etu, vaan myös työnantajan etu.

Perheen ja työn hyvä yhteensovittaminen edellyttää varhaiskasvatuspalvelujen saatavuutta ja laatua. Siksi varhaiskasvatuksen kehittäminen on varmistettava perhevapaauudistuksen rinnalla.

Eduskunnalle perheiden päivänä 15.5.2018 luovutetun kannanoton ovat allekirjoittaneet palkansaajakeskusjärjestöt SAK, Akava ja STTK sekä lapsi- ja perhejärjestöt Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Pelastakaa Lapset ry, Suomen Vanhempainliitto, Väestöliitto, Adoptioperheet, Barnavårdsföreningen i Finland, Erityishuoltojärjestöjen liitto EHJÄ, Kasper – Kasvatus ja perheneuvonta, Marttaliitto, Monimuotoiset perheet -verkosto, Nuorten ystävät, Parasta lapsille, Pesäpuu, SOS-lapsikyläsäätiö, Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö ja Yhden Vanhemman Perheiden Liitto.