Päätöksellä ohjataan maan- ja metsien käyttöä kasvihuonepäästöjen pohjalta.

– Kyseessä on iso voitto suomalaiselle metsäteollisuudelle. Yhteistyö työnantajan, työntekijöiden ja politiikkojen välillä tuottaa nyt tulosta, mikä on koko maan etu, ei vain metsäteollisuuden, luonnehtii Paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhala.

Liittojen mielestä päätös edesauttaa ilmastopoliittisten tavoitteiden, työllisyyden ja metsäteollisuuden toimintaedellytysten yhteensovittamista. Liitot pitävät oikeudenmukaisena, että metsäteollisuuden hakkuille määritellään yhteinen linja.

Seuraavassa vaiheessa on otettava huomioon metsien tuleva kasvu, ei aikaisempiin hakkuisiin perustuvan laskentamalli, johon europarlamentin päätös vielä nojaa.

Liitot muistuttavat, että metsien hiilinielun määrittelyllä on yhteys metsäteollisuuden yritysten investointihalukkuuteen ja sen myötä tulevaan työllisyyskehitykseen.

Paperiliiton ja Puuliiton yhteinen tiedote 12.9.2017:

Paperiliitto ja Puuliitto:

Europarlamentin LULUCF-päätös on askel oikeaan suuntaan

Paperiliitto ja Puuliitto pitävät europarlamentin tänään (13.9.) tekemää maan- ja metsien käyttöä kasvihuonepäästöjen pohjalta ohjaavaa LULUCF-päätöstä myönteisenä kompromissina ilmastopoliittisten tavoitteiden, työllisyyden ja metsäteollisuuden toimintaedellytysten yhteensovittamisessa.

Liittojen mukaan oikeudenmukainen lähestymistapa on määritellä metsäteollisuuden hakkuille yhtenäinen perusta ja linja niin, että kestävän kehityksen raamin sisällä toteutuvasta taloudellista toiminnasta ei koidu jäsenmaille tai yrityksille sanktioita. Europarlamentin päätös on tässä suhteessa askel oikeaan suuntaan. Seuraavassa vaiheessa tarvitaan kuitenkin vielä neuvoston vastaava päätös. Sen muotoilemista on liittojen mukaan syytä lähestyä ennen muuta metsien tulevan kasvun, ei aikaisempiin hakkuisiin perustuvan laskentamallin perusteella, mihin europarlamentin päätös vielä nojaa. Maan hallituksella on neuvoston päätöksenteossa vastuullinen ja merkittävä rooli.

Liitot muistuttavat, että metsien hiilinielun määrittelyllä on yhteys metsäteollisuuden yritysten investointihalukkuuteen ja sen myötä tulevaan työllisyyskehitykseen. Olisi valitettavaa, jos Suomessa vireillä olevat metsäteollisuuden investointisuunnitelmat jäisivät LULUCF-päätöksen myötä toteutumatta tai ne siirtyisivät EU-alueen ulkopuolelle. Riski on olemassa, mikäli yritykset kohtaavat kestävän kehityksen raamin sisällä toimiessaan päästöoikeuskaupan vaatimukset. Se olisi samalla riskitekijä myös työllisyysasteen nousun ja kansantalouden vahvistumisen kannalta.

Toinen tärkeä tekijä liittojen mukaan on EU:n jäsenmaissa toimivien yritysten tasavertaisen kilpailuasetelman turvaaminen. Menneisyyteen eli aikaisempiin hakkuisiin lukitun mallin riskinä on kilpailuasetelman vinoutuminen. Tämänkin välttämiseksi metsien hiilinielun määrittely on järkevintä toteuttaa metsien tulevan kasvun perusteella.

Puuston määrä ja metsien hiilinielu on pitkällä aikavälillä tarkasteltuna Suomessa kasvanut. Liitot luottavat siihen, että vastaava kehitys saadaan jatkumaan hyvän metsänhoidon ja hakkuiden yhteensovittamisella niin, että metsäteollisuuden nykyisten investointisuunnitelmien mukaiset hakkuut voivat toteutua kestävän kehityksen raamin sisällä. Vastuu hyvästä metsänhoidosta on metsänomistajilla, metsäteollisuudella ja jäsenmaissa harjoitettavalla metsänhoitoa ohjaavalla poliittisella päätöksenteolla, jolla on mahdollista ohjata ja kannustaa kehitystä myönteiseen suuntaan. Ympäristövaikutusten arviointi toteutetaan metsien sertifiointijärjestelmien avulla.

Lisätietoja:
Paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhala, puh. +358 400 759 872.
Puuliiton puheenjohtaja Jari Nilosaari, puh. +358 400 872 641.