Paperiliiton Pietarsaaren osasto n:o 52 r.y.

Lyhennelmä historiikista

”Työn puolesta 1995–2/2005"

Toimittanut Marjatta Olli

 

Osaston toiminnasta ja asemasta kertoo paljon se, että osaston julkisuuskuva on ja on aina ollut hyvä. UPM-Kymmene Pietarsaaren Tehtaat on haluttu työpaikka, eikä yksin työnantajan ansioista. Taloon tulevia uusia työntekijöitä ei tarvitse houkutella Paperiliiton jäseneksi. Suhteet Paperiliittoon ovat aina olleet kunnossa. Liiton puheenjohtaja Jarmo Lähteenmäki juhlisti osastomme 50-vuotisjuhlaa sekä vieraili tehtailla vuonna 1996. Myös nykyinen puheenjohtaja Jouko Ahonen on vieraillut täällä kahdesti. Tänään vieraanamme ovat pääsihteeri Petri Vanhanen ja palkkasihteeri Juho Kautto.

 

Aineiston runsaudesta oli pakko karsia paljon sellaista, joka olisi pitänyt tänään mainita. Niinpä päätyin historiikin tähän osaan, missä ei luetella osaston saavutuksia, jotka te jo tiedätte. Käyn läpi tapahtumia, joilla mielestäni on ollut periaatteellisesti suuri merkitys sekä tapahtuma-aikaan että myöhempään toimintaan myös tulevaisuudessa. Riveiltä ja rivien välistä voi aistia ilmapiirin joka osaston toimintaympäristössä on vallinnut.

 

PAPERILIITON PIETARSAAREN OSASTO 52, 60 VUOTTA

 

Paperiliiton Pietarsaaren osasto 52 ry perustettiin 18.2.1945. Pietarsaaren selluloosan työntekijät tarttuivat rohkeasti toimeen ja perustivat osaston.

 

Kunnioitukseni heille. He käynnistivät toiminnan, jolla on nyt kuusikymmenvuotinen historia.

Osaston 50-vuotisjuhlassa julkistettiin Pekka Toivasen ansiokkaasti kirjoittama historiikki ”Työn puolesta”. Siinä Toivanen valaisee hyvin laajasti ja seikkaperäisesti osaston toimintaympäristöä ja osaston toimintaa viiden vuosikymmen ajalta.

 

Miten osasto on kehittynyt alun viisikymmentäjäsenisestä yli 1600 -jäseniseksi osastoksi, joka on vahva vaikuttaja niin työpaikalla, liitossa kuin ympäröivässä yhteiskunnassa?

En kertaa jo painettua historiikkia, joka on ollut ja on kaikkien teidän luettavissa. Nostan esille vain muutamia asioita myöhemmin esille tulevista syistä.

 

1. SCHAUMANHENKI

2. SUURIA TAPAHTUMIA

3. HENKILÖSTÖRAHASTO, DEMOKRATIAN JA TASA-ARVON KONKREETTINEN MUOTO

4. PALVELUSVUOSILOMAT

5. KAUSIPALKKA, SEKIN AIKAANSA EDELLÄ OLEVA LAAJASTI KADEHDITTU PAIKALLINEN SOPIMUS

 

SCHAUMANHENKI

 

Schaumannin tehtailla käynnistyi 60- ja 70-luvun taitteissa aikaansa edellä oleva yhteistoiminta. Se alkoi avoimuuden ja ennakkoluulottomuuden hengessä niin sanotussa Schauman-hengessä. Laki yhteistoiminnasta jäykisti kuvioita, mutta Schauman-henki oli jo muodostunut käsitteeksi. Vaikka sitä työnantajan toimesta myös Schaumanin aikana jo kovasti koeteltiin, jäi se sitkeästi elämään mielissä. Se sai vuosikymmenien saatossa ”kultauksen” ja monet kerrat olemme sitä vuosien varrella kaivanneet.

 

SUURIA TAPAHTUMIA

 

Osastomme upea ja monipuolinen toiminta on vaatinut ja vaatii monien ihmisten työpanoksen. Heistä jokainen ansaitsisi tulla erikseen mainituksi, mutta tässä yhteydessä se ei ole mahdollista.

Vuosi 1995 oli monin tavoin merkittävä osastollemme. Pääluottamusmies Seppo Tyni valittiin Paperiliiton valtuuston puheenjohtajaksi, kesken kauden äkillisesti menehtynen Kimmo Kähärän seuraajaksi.

 

Osalla paperintekijöillä oli vakaumus, että valtuuston puheenjohtajaksi tullaan VAIN ”Kaakonkulmalta”. Seppo ei jäänyt välivaiheen puheenjohtajaksi, vaan vakiinnutti asemansa nopeasti. Niinpä liittokokouksessa 1997 Seppo Tyni valittiin valtuuston puheenjohtajaksi yksimielisesti. Samoin vuoden 2001 liittokokouksessa. Paitsi että tämä on Seppo Tynin henkilöhistoriaa, se on myös merkittävä osa osasto 52:n ja liiton historiaa.

 

Vuoden 1995 syyskuussa Kymmene Oy ja Repola Oy ilmoittivat sulautumisesta yhdeksi yhtiöksi. Yhtiön nimeksi tulee UPM-Kymmene Oy. Jättikonsernin toiminta alkaa 1.5.1996. Konsernin johto hehkutti julkisuudessa tehdaspaikkakuntien itsellisyyttä ja omien kulttuurien säilyttämistä. Epäilyistä huolimatta varovainen optimismi nousi etualalle, varsinkin kun konsernin korkeille johtopaikoille nousi Pietarsaaren ”omia poikia”.

 

Mitään kotiinpäin vetoja ei kuitenkaan ole voinut havaita suurennuslasillakaan. Päinvastoin ”uusyhtyneläisyys” sai melkeinpä hurmosmaisia piirteitä ja meitä useasti muistutettiin, että Yhtyneet tekevät bisnestä ja Kymmene puuhaa vain henkimaailman hommia.

 

Pian fuusioilmoituksen jälkeen konserni suoritti toimialajaon, jonka seurauksena Wisaforest jaettiin eri toimialoihin kuuluviin tulosyksikköihin. Jo silloin oli aistittavissa, että paikallinen päätöksenteko pikkuhiljaa karkaa muualle. Tilaus rohkealle ja määrätietoiselle paikallisjohdolle olisi ollut olemassa. Konsernin ammattiosastot pitivät ensimmäisen yhteisen kokouksen Helsingissä lokakuussa 1995. Esillä olivat fuusion eteen tuomat käytännön järjestelyt, mm. YT- toiminta, hallintoedustus ja mitä yhdessä lähdetään hakemaan.

 

HENKILÖSTÖRAHASTO

 

Tärkeälle sijalle nousi keskustelu henkilöstörahastoista. Meillä kymmeneläisillä oli henkilöstörahastot, jotka luonnollisesti halusimme säilyttää. Yhtyneläisillä ei rahastoja ollut. Keskusteluiden tuloksena 9.2.1996 UPM-Kymmene ammattiosastojen kokouksesta lähetettiin toimitusjohtaja Niemelälle ja varatoimitusjohtaja Granholmille kannanotto, jossa yksimielisenä kantana ilmoitettiin, että Kymmenen puolella toimivat voittopalkkio- ja henkilöstörahastojärjestelmät tulee säilyttää jatkossakin uudessa konsernissa ja UPM:n yksiköihin tulee rakentaa vastaavat järjestelmät.

 

Konsernin kaksijakoisesta toiminnasta kertoo se, että samaan aikaan kun työnantaja antoi UPM-henkilöstöedustajille rahastokoulutusta se koko ajan syötti tietoa käteen maksettavan palkkiojärjestelmän paremmuudesta rahastomalliin nähden.

 

Niinpä UPM-Kymmene Oy konsernin ensimmäisessä YT-kokouksessa toimitusjohtaja Niemelä ilmoitti, että konserni ei maksa voittopalkkioita rahastoon. Patruuna oli puhunut.

10.6.1996 pitämässään kokouksessa konsernin hallitus hyväksyi kannustepalkkiojärjestelmän, jossa palkkio maksetaan käteisenä kerran vuodessa. Se oli rahastojen loppu. Pietarsaaressakin rahasto lakkautettiin vähin äänin, ainakin vanha kaarti menetyksen tuskaa tuntien.

 

Edellä mainittuun hallituksen hyväksymään sopimukseen oli työnantaja yksipuolisesti viime vaiheessa lisännyt lausekkeen niin sanotun erikoissäännön, jolla laittomien lakkojen aiheuttamat kulut vähennetään voittopalkkioista. Tätä lauseketta työnantaja käytti hyväkseen Nokian kiistan yhteydessä vuonna 1997, kun tukilakot tuomittiin laittomiksi. Ammattiosastot katkaisivat konsernitasoisen YT-toiminnan.

 

Alkoi pitkä ja vaiherikas kamppailu sakotuspykälän poistamiseksi. Kiistelyn kuluessa neuvotteluryhmä Tyni, Pekkanen ja Immonen pääsivät työnantajan kanssa sopimukseen pykälän poistamisesta. Päivän työnseisaus Raflatacin tehtaalla Tampereella sai konsernijohdon hylkäämään jo syntyneen neuvottelutuloksen. Ammattiosastot katkaisivat konsernin YT-toiminnan toistamiseen.

 

17.2.1999. Niemelän koolle kutsumassa YT:n kehittämisseminaarissa sakkopykälä poistettiin Niemelän lauseella ”Järjestelmää kehitetään henkilöstön mielipiteet huomioimalla.” Asian käsittely ei saanut näkyä missään papereissa, näin se oli muodollisesti loppuun käsitelty.

Suomalaisessa neuvottelukulttuurissa on ennen kuulumatonta, että toinen osapuoli perääntyy jo hyväksymästään neuvottelutuloksesta. Mutta siitä näyttää muodostuvankin maan tapa, kun Stora Enso harrasti samanlaista takinkääntöä vuonna 2000.

 

Mihin voi luottaa?

PALVELUSVUOSILOMAT

 

UPM-Kymmene henkilöstön muistamisista piti alun perin tulla järjestelmä, johon yksiköt voivat halutessaan liittyä. Järjestelmästä kehittyikin ”pakkopulla”. Henkien taistelun jälkeen me Pietarsaaren schaumanilaiset saimme pitää oman mallimme lisättynä kultakellolla. Vuoden 1988 jälkeen tulleet liitettiin konsernin malliin. Siinä kaiken yhtenäistämisen puristuksessa ratkaisu tuntui suurelta voitolta.

 

KAUSIPALKKA

 

Viime vuoden vaihteessa myös täällä Pietarsaaressa oli siirryttävä TESs:n mukaiseen kausipalkkaan ja oma 30-vuotinen kausipalkkasopimuksemme lakkasi olemasta. Näin oli monta meidän kulttuurimme oleellista osaa siistitty pois.

 

ÄRSYTYS- JA MUITA KYNNYKSIÄ

 

Takanapäin ovat ajat, jolloin metsäteollisuuden investoinnit loivat uusia työpaikkoja tai edes säilyttivät olemassa olevat työpaikat. Kasvava tuotanto tehdään yhä pienemmällä väkimäärällä.

 

Toimintojen ulkoistaminen ja ulkopuolisen työvoiman käyttö on ollut kiistan aiheina kestotavaraa. Muun muassa nämä asiat olivat TES-neuvottelupöydällä vuonna 2000, kun neuvotteluissa ei sopua löytynyt ja paperiliiton historiallinen lakko alkoi 11.4. Lakko päättyi 19.4. valtakunnansovittelijan tekemään sovintoesitykseen, jonka molemmat osapuolet hyväksyivät. Lakko oli paperiliiton ensimmäinen omien TES-tavoitteiden saavuttamiseksi. Sopimuksessa edellä mainittuja asioita koskeva teksti oli merkittävä parannus.

 

Työttömyyden nujertamisen puolestapuhujia on riittänyt Suomen hallitusta myöten, silti irtisanomiset lisääntyvät kiihtyvällä vauhdilla. Paperiliitossa mitta tuli täyteen, kun irtisanottavia löytyi 44 paikkakunnalta 2000 henkeä. Liitto piti yhden päivän mielenilmaisulakon irtisanomisista johtuen. Koko paperiliitto osallistui lakkoon 3.12.2003. Osasto piti mielenilmaisulakon 3.11.2004 Alholman sahan ja jalostuksen irtisanomisia vastaan.

 

UPM-Kymmene konsernin keskusjohtoinen toiminta ja omistajien pokkurointi on monesti koetellut ärsytyskynnystä. Kuitenkin on päivän selvää, että konsernista on kotoisin investointirahat Pietarsaaren tehtaille. Se on merkki siitä, että meihin uskotaan ja tänne kannattaa investoida. Osasto tekee historiaa tulevaisuudessakin.

 

WalkiWisan investoinnit vuonna 1997 isoon painokoneeseen sekä laminaattoriin, joka oli aikanaan maailman levein, toivat myös työpaikkoja. Paperikonevanhuksen uusintaan saatiin vuonna 1998 200 miljoonaa markkaa, joka teki paperikoneesta käytännössä uuden, tehokkaan ja hyvää laatua liki 1000 metriä minuutissa syytävän koneen.

 

Alholman Voiman (A.K.) rakentaminen jakoi mielipiteitä lähinnä ympäristövaikutusten vuoksi. Osasto otti kantaa rakentamisen puolesta, koska se nähtiin elinehtona tulevalle kehitykselle. Voimala käynnistyi vuonna 2000. Osastolle oli suuri periaatteellinen merkitys sillä, että miehitys hoidettiin Wisaforestin voimalaitoksen henkilökunnasta ja, että he voivat jatkaa paperiliiton jäseninä, jolloin heihin sovelletaan paperinsopimusta.

 

Suurin investointi pisteenä i:n päälle on ollut Wisa 800 -projekti, jossa koko talteenottolinja uusittiin. Aikaisessa vaiheessa saatu työnantajan ilmoitus 160 hengen vähennyksistä oli hyytävää kuunneltavaa. Lisäksi työnantaja ilmoitti neuvotteluissa, että asia hoidetaan YT-lain kautta. Osaston kanta oli TES 11 §:n soveltaminen. Neuvotteluiden kuluessa irtisanottavien määrä laski 140 henkeen. Vähennykset päätettiin toteuttaa irtisanomalla 61 vuotta täyttäneet. Ja aikaa vähennyksille on varattu vuoden 2006 loppuun.

Wisa 800 -raamisopimus allekirjoitettiin. Sopimuksessa todetaan, että ulkopuolisen työvoiman käyttö tullaan vähentämään samassa suhteessa kuin omaakin väkeä ja eläköityminen sisältyy raamisopimukseen. Tällä turvataan toiminnan jatkuvuus 30 vuotta. Laitteiden käyttöönotto ja palkat sovittiin TES 11 §:n mukaan. Wisa 800 -startti tapahtui 1.4.2004.

 

Tuntuu surkuhupaisalta, että konserni on tuhlannut aikaa, vaivaa ja rahaa luodakseen erilaisia järjestelmiä joilla ihmiset saataisiin pysymään työelämässä 65-vuotiaiksi. Käytännössä harjoitetulla henkilöstöpolitiikalla 65-vuotiaita ei tulla tehtailla näkemään, eikä syy ole työntekijöissä. Monet nyt irtisanotuista ovat kokeneet sen suurena loukkauksena ja ikärasismina. Henkinen pahoinvointi on lisääntynyt.

 

Eläköityminen on alkanut todenteolla ja vuoden 2004 aikana yli 60 on jäänyt työttömyyseläkeputkeen ja varhaiseläkkeiden määrä on kolminkertaistunut.

 

RUOKALAOSUUSKUNTA

 

Ruokalaosuuskunnan säännöt uudistettiin ja se sai hallituksen vuonna 1998. Omistussuhteet pysyivät ennallaan 1/3 osuuksin. Ruokalaosuuskunnan puheenjohtajana on toiminut Lauri Lehtinen vuodesta 1990 sekä myös hallituksen puheenjohtajana sen perustamisesta lähtien vuoteen 2001. Bjarne Kull on hoitanut tehtävää vuodesta 2002 lähtien. Osastolla on vahvat historialliset siteet ruokalaan. Myös sen henkilökunta kuuluu paperiliittoon. Kun Alholman saha sai uuden johtajan ja säästöohjelman, saha irtautui ruokalasta vuonna 2002 ja sahalaisia ruokkii nyt Amica. Osastolle on periaatteellista merkitystä sillä, että Wisa 800 -projektin aikainen ruokailu saatiin oman ruokalan hoidettavaksi.

 

SINUN AMMATTIOSASTOSI

 

Helmikuussa 2000 aloitimme osastossa kuuden tilaisuuden sarjan, Sinun ammattiosastosi. Niissä käsiteltiin osaston omaa toimintaa sekä toimintaa liiton osastona. Tilaisuudet oli suunnattu koko jäsenistölle. Aikataulu oli laadittu niin, että kaikilla oli mahdollisuus osallistua. Runsas osanottajamäärä, 126, ilahdutti meitä järjestäjiä ja myönteisen palautteen rohkaisemana käytäntöä päätettiin jatkaa myös vuonna 2001.

 

On hyvä olla tietävä ja tiedostava.

 

Tasa-arvoasioiden hoito, joka on lähellä sydäntäni, on jäänyt pienen porukan tehtäväksi. Terttu Järvenlahti teki uraauurtavaa työtä tasa-arvojaoston ensimmäisenä puheenjohtajana. Hänen kanssaan olimme tekemässä yhtiön tasa-arvosuunnitelmaa, joka oli ensimmäisiä Suomessa. Se valmistui vuonna 1998. Paula Tyni on jatkanut Tertun viitoittamalla tiellä. Kaikista suunnitelmista huolimatta tasa-arvo etenee niin hitaasti, niin hitaasti. Eikä tämä koske vain sukupuolten välistä tasa-arvoa.

 

Vuosikymmenten takaisessa osaston toimintaa käsittelevässä kyselyssä erään osaston jäsenen tuntoja: ”On epäluottamusta ja väärin, kun on tärkeät neuvottelut menossa, eikä niistä kerrota meille.” Tässä lauseessa kiteytyi koko osaston toiminnan oleellisin asia.

 

Kun porukka on antanut luottamuksensa teille, luottakaa te porukkaan.