Joulun tuo tunnelma

pe jouluk. 18 07:00:00 2020

Aarni Halttunen, 25, prosessinhoitaja,

DS Smith, Tampere

”Joulutunnelma syntyy minulle yhdessäolosta, tunnelmasta, jouluruuasta ja rauhoittumisesta kiireisen arjen keskellä.

Joulun kuuluisi olla kiireetöntä ja mahdollisimman stressivapaata aikaa. Tuntuu, että moni tekee siitä itselleen liian ison tapahtuman. Perusjutuista nauttimisesta ja yhdessäolosta saisi varmasti samanlaisen tunnelman ja ilman stressiä.

Arki katkeaa, kun saa lyödä haalarit naulaan ennen pyhiä ja unohtaa hetkeksi työnteon. Töissä ei juuri joulutunnelmaa ole ehtinyt vielä aistia, paitsi puheista. Vanhemmat perheelliset kollegat sanovat, että aatonaaton 12 tunnin aamuvuoro on vuoden paras päivä olla töissä, koska silloin voi luistaa joulusiivouksesta ja muista valmisteluista kotona.

Itse en yhden hengen taloudessani valmistele joulua pakollisia pipari- ja torttutalkoita lukuun ottamatta. Toivottavasti ne toteutuvat viehättävässä seurassa. Mukavahan olisi tehdä jonkun kanssa, mutta tilanteen mukaan teen, yksin tai yhdessä. Leipominen on semmoinen oma, mukava touhu, jossa rauhoittuu joulunaikaan, se riittää panostukseksi. En laita joulua kotiin, ei ole koristeita eikä valosarjoja. Se sopii mun kaltaiselle yksinkertaiselle ihmiselle. Otan joulun löysin rantein ja pilke silmäkulmassa. Joulun tuntu tulee kuitenkin tunnelmasta ja tuoksuista. Jos kuusen hankkisin, sen täytyisi ehdottomasti olla oikea, että saa havun tuoksun.

Vietän jouluaattoillan vanhempien, isosiskon ja pikkuveljen kanssa syöden ja yhdessäolosta nauttien. Jouluruuan suhteen olen kaikkiruokainen, vaikka kyllä kalkkuna sopii omaan suuhun paremmin kuin kinkku. Lahjaksi vanhemmille ja isovanhemmille ovat kelvanneet konjakkipullot. Lahjojen suhteen pidän kiinni ajatuksesta, että olen tyytyväinen siihen mitä minulla jo on.

Nyt viettäessäni sinkkujoulua aikaa jää hyvin myös kuluttaa jouluruoasta aiheutuvaa ähkyä voimaharjoittelussa. Salilla käynti kuuluu rutiineihin ja siinä mielessä joulu on päivä muiden joukossa. Rauta nousee hyvin, kun on syönyt hyvin.”

 

Anne-Marie Laine, 55, laadunohjaaja

Huhtamäki Foodservice Nordic, Hämeenlinna

”Ostan joululahjoja ympäri vuoden, koska tarkkailen, mitä kukin läheinen tarvitsee tai keräilee.”

”Kotona on jo ripustettua valoja valon perään. Kausivaloistahan nyt puhutaan, kun virittelyt alkaa paljon ennen joulua. Ollaan työpaikallakin työkaverini kanssa jouluhenkisiä. Labratilaan alettiin laittaa valoja ja koristeita jo marraskuussa.

Minua voi sanoa tontuksi, aidoksi joulutontuksi. Ostan lahjoja ympäri vuoden. Kaikki lahjat on hankittu ennen joulukuuta. Aina kun liikun Suomessa missä vaan, katselen ja kiertelen kaupoissa. Jos sattuu osumaan kohdalle jollekin sopiva tavara, ostan sen. Meillä ei ole mikään iso suku, mutta lisäksi muistan naapureita, jopa postinkantajaa ja kampaajaa. Myös kummilapset saavat lahjoja, vaikka ovat jo aikuisen iässä.

 

Lahjojen ostaminen on vähän kuin harrastus, aina mielessä. Tapa on periytynyt myös tyttärelleni. Miehet on usein viime tipan ihmisiä, huomaavat yleensä vähän myöhässä, että heidänkin tarvitsee johonkin osallistua ja lahja-hankinnat jää monesti viime tippaan.

Toisten muistaminen on itselleni se juttu. Jos jollakulla on rikkinäiset villasukat, ymmärrän siitä, että pitää kutoa uudet tilalle. Ajattelen käytännöllisesti. Risan tilalle annan ehjän, lumisateen yllättämälle autoilijalle lumiharjan. Se, mikä kenellekin sopii, on päässäni vähän kuin taulukossa. Täällä Iittalassa joulunaika alkaa lasitehtaalta. Kun kerään esimerkiksi läheiselle tiettyä astiasarjaa, tiedän, mitä siitä puuttuu. Joskus yksittäinen kahvikuppi jo lopetetusta sarjasta voi löytyä kirpputorilta. Astiastojen keräämisessä on sekin puoli, että ne kestävät käytössä usein läpi elämän.

Kuusi on meille haettu aina miehen kotimetsästä hyvissä ajoin ennen joulua. Enää se ei ole samanlainen traditio kuin ennen, kun lapset olivat pieniä. Jouluaatto etenee tutulla kaavalla: joulupuuro, lahjojen jakoa naapureille, joulurauhanjulistus ja samalla juodaan glögiä. Sitten käynti haudoilla ja sen jälkeen saunotaan. Sitten aletaankin valmistella jouluillallista. Kotoa muuttaneet tytär ja poika liittyvät mukaan miten työvuoroiltaan ehtivät. Ja edelleen lahjat jakaa joulupukki. Äitiä varten, sanoo poikani.

Saan itsekin paljon lahjoja. Mutta en pölynimuria tai vatkainta, vaan jotain henkilökohtaista. Seurustelumme alkuaikoina sain mieheltäni pienen tontun. Vaikka muut koristeet kuusessa vaihtuisivat, tonttu on meillä kuusessa aina.”

 

Hannu Pulkkinen, 47, valvomonhoitaja, Stora Enso Enocell, Eno

”Tärkeintä joulussa on oman perheen kanssa oleminen. Joulu on antamisen juhlaa.”

”Niin kauan kun joulukäynti on ollut mahdollinen, Enocell on käynyt. Näillä näkymin olen 12 tunnin yövuorossa aatonaattona ja aattona, jos tehdas tänäkin jouluna käy. Joulu näkyy työpaikalla oikeastaan vaan siinä, että valvomoon tuodaan työnantajan hankkima joulukuusi. Aina siihen jokunen koristekin on löytynyt. Jouluna eväätkin on töissä vähän raskaammat.

Omat työvuoroni voivat vähän sotkea perheen joulunviettoa, mutta siihen on totuttu. Onhan siinä sitten jossain kohtaa pyhiä myös vapaata – yövuorojen jälkeen viisi päivää.

Aattona yleensä rauhoitutaan perhepiirissä, on ne normaalit joulusyömiset ja saunomiset, hautausmaalla käymiset. Syöminen on se, mistä itselle tulee joulufiilis. Porukan kanssa siitä tulee oma tunnelmansa. On katettuna kinkut ja laatikot, karjalanpaisti ja karjalanpiirakat. Lapsille jouluruoat eivät välttämättä uppoa samalla tavalla, mutta aina heille jotain on, mikä maistuu.

Joulussa tärkeää on oman perheen, lasten kanssa oleminen. Jouluhan on antamisen juhlaa. Lapsemme ovat 5-, 11- ja 14-vuotiaat, joten joulupukkikin vielä voi käydä. Tänä vuonna se ei kuitenkaan ole varmaa, kuten ei sekään, voidaanko vierailla joulupäivinä missään, meidän vanhempien sisarusten tai etenkään isovanhempien luona, kuten tapana on ollut.

Meillä vaimo tekee joulun. Itsellä lahjahankinnat menee aika viime tinkaan. Kiire tulee vielä. Lahjoja hankitaan lapsille tarpeen mukaan. Sitä mukaa kun lapset kasvavat, lahjatoiveet kallistuvat vähän liikaakin, jos toiveena on elektroniikkaa. Pelikoneiden ja älylaitteiden käyttöä meillä kyllä rajoitetaan sen verran, että lapset pystyvät pysähtymään ja keskittymään myös pelkkään joulunviettoon.

Kuusen pitää kotonakin olla aito. Se ostetaan kuusikauppiaalta, kenellä nyt sattuu se oikean näköinen olemaan: riittävästi oksia, sopivan mittainen, ei toispuoleinen. Oikean kuusen tunnistaa kyllä, kun sen näkee.”

 

Joulu on suurten lukujen aikaa

Tärkeintä joulussa ovat yhdessäolo ja jouluruoka. Tätä mieltä oli 70 prosenttia Postin ja IRO Researchin tutkimuksen vastaajista. Toiseksi parasta oli joululoma (42 prosenttia). Kolmannelle sijalle arvostettiin joulusauna ja Kauneimmat joululaulut -tilaisuudet (39 prosenttia).

Suomalaiskoteihin hankittiin viime jouluna noin 1,4 miljoonaa joulukuusta. Omasta metsästä haetaan noin 300 000 kuusta. Joulutähtiä myydään enemmän kuin kuusia: 1,8 miljoonaa kappaletta.

Kinkkua suomalaiset syövät 6 miljoonaa kiloa joka joulu. Jouluhankintoihin suomalaiset aikoivat vuosi sitten käyttää keskimäärin 530 euroa aikuista kohden: joululahjoihin 330 euroa ja muihin joulumenoihin 200 euroa. Viime joulukuussa koko vähittäiskaupan arvonlisäverollinen myynti oli noin

 1 029 euroa jokaista Suomessa asuvaa 15–85-vuotiasta kohden. Se tekee yhteensä lähes 4,8 miljardia euroa

Antamisen iloa suunnataan jouluna myös hyväntekeväisyyteen. Yksi vanhimmista keräyksistä on Pelastusarmeijan Joulupata. Se on toiminut Paperiliiton perustamisvuodesta 1906 lähtien. Pata tuottaa vuosittain noin miljoona euroa kotimaan vähävaraisten auttamiseen.  ∙

Lähde: Tilastokeskus stat.fi> Tilastokirjasto > Joulu tilastojen valossa 2019

Teksti Eeva Eloranta-Jokela
Kuva Reima Kangas